tiistai 5. toukokuuta 2020

Huhtikuu numeroina

8 syötyä kindermunaa pääsiäisenä. Lisäksi tietysti kaikkia muitakin pääsiäisherkkuja, mutta niiden kanssa tipahdin jo laskuista.

2 tehtyä palapeliä.

5 virkattua toppia. Virkkaamisesta on tullut harrastus ja vitsit mä tykkään! Oon virkannut pari toppia itselleni ja muutaman myynyt. Parasta, että muutkin on niihin tykästynyt eikä tarvitse omaa kaappia kasvattaa liiaksi, eikä tarvitse lopettaakaan niiden tekemistä.

1 kausi Love island USA:ta.

2 krokettipeliä ihanan aurinkoisessa säässä. Kroketti on meidän vakkari kesäpeli, jota joka kesä pitää muutamat kerrat pelata.

1 kuunneltu äänikirja, joka kuulostaa tosi vähältä mun korvaan. Aki Hintsan Voittamisen anatomia on ollut kuuntelussa jo pitkään ja vihdoin sain sen loppuun. Samantien aloitin uutta kirjaa, mutta saa nähdä kuinka kauan sen kuunteluun menee aikaa. Kuljen tosi sykleissä musiikin, podcastien ja äänikirjojen kanssa enkä jaksa yhtä aikaansa pidempään.

18 kauravälipalaa. Kertoo jotain mun rutinoitumisesta, sillä (lähes) jokaisena lukupäivänä mä pidän välipalatauon, jolloin kaurajugurtti ja banaani on täydellinen eväs. Sitten jaksaa taas jatkaa opiskeluiden kanssa lounaaseen asti.

1 tulehtunut korvakäytävä, jonka kanssa kärsin turhan kauan. Nyt jo muutaman päivän hoito auttanut todella paljon, miksi piti niin kauan vitkutella ja kärsiä...

12 leivottua pullaa ja kaksi pitkoa. Näistä saikin hyvät köyhät ritarit useammalle illalle. Onko parempaa kun köyhät ritarit nutellalla ja kermavaahdolla??

90 opiskelutuntia, eli on sitä jotain tullut kuitenkin tehtyä. Aika vilisee ihan silmissä enkä todellakaan tiedä, mihin tää kevät on hävinnyt. Vaikka mä kovasti koulujutuista nautinkin, niin kyllä tää etäopiskelu on vienyt veronsa siitäkin. Eli ihan kiva, että tentit lähestyy ja saa keksiä päiviinsä jotain muutakin opiskelun tilalle.

17 jaksoa Rahapajaa, jonka pariin eksyin vähän jälkijunassa. Oon tykännyt tosi paljon ja parasta, että pari kokonaista kautta vielä edessä! Mä oon vähän laiska sarjojen katsoja, mutta silti mulla on aina joku kesken. En todellakaan hotki jaksoja useita päivässä, vaan kuulun siihen poppooseen, joilla yhden sarjan katsominen kestää kuukausia.
IMG_4354m
1 adoptoitu poro.😍 Tästä puhuin jo enemmän instagramin puolella @hetaemiliaa.

7 itsetehtyä sämpylätaikinaa, eli 7 aivan ihanaa sämpylän tuoksuista aamua. Jääkaappiin illalla valmiiksi tehty sämpylätaikina on ollut pelastus ja niistä tulee vielä todella hyviä! Ollaan tehty tällä ohjeella tähän asti ja suosittelen!

1 palanut nassu, koska "ei kevätaurinko polta". Sai kaivaa aika äkkiä aloe verat ja aurinkorasvat kaapin pohjalta ja ai että niitä tuoksuja jotka vei takas viimekesäiselle Rodoksen reissulle💛

2 suoratoistopalvelun kokeilujaksoa ja 2 tilauksen peruutusta.

6 lähetettyä postikorttia, joilla halusin ilahduttaa ystäviä🥰 Mun mielestä posti on niin ihanan perinteistä, että pyrin aina välillä muistamaan läheisiä sen välityksellä. Just näinä aikoina uskon, että ne piristää erityisen paljon, eli siitä jokaiselle pieni vinkki jos kaipaa pientä tekemistä tähän koronakevääseen!

sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Arki just nyt

Tällä hetkellä hankalimmat päätökset elämässä koskee sitä, käyttäisikö ajan palapelin tekemiseen vai virkkaamiseen. Syönkö nyt leipää ja illalla salaattia vai toisinpäin? Lähdenkö kävely- vai juoksulenkille ja laitanko tuulihousut vai pärjääkö juoksutrikoissa? Toisaalta mä nautin näistä elämän suurista kysymyksistä, koska vihdoin tuntuu, että on päässyt oikeasti keskittymään muuhunkin kuin opiskeluun jos ottaa huomioon pari hakuvuottakin. Ei se mun mielestä kuitenkaan näin pitäisi mennä, että pandemia on ainut tilanne jolloin huomaa, että elämässä on muutakin ja voi keskittyä hyvinvointiin. Ainakin tästä voi oppia tulevaa ajatellen ja keskittyä itseensä jatkossa entistä enemmän myös kiireisen arjen keskellä.

En varsinaisesti sano, että motivaatio koulun suhteen olisi tipahtanut, koska edelleen asiat tuntuu mielenkiintoisilta ja haluan aidosti oppia. Kaipaan silti ihan tosi paljon sitä kaikkea oheissälää mitä koulunkäyntiin liittyi. Kouluruokailut, taukokahvittelut ja koulumatkat kaverin kanssa. Mulle ja varmasti melkein jokaiselle koulunkäynti on paljon muutakin kun vain asioiden oppimista. Koko se kokonaisuus saa myös itse opiskelun tuntumaan kivemmalta ja mielekkäämmältä. Täytyy kuitenkin muistaa, että me ensimmäinen vuosikurssi ollaan todella onnekkaassa asemassa, koska meidän opiskelut ei kärsi juurikaan. Asiat voi hyvin opiskella kotoakin käsin eikä läsnäoloa välttämättä tarvita opintopisteiden ja opintojen etenemisen eteen.
IMG_2796m
Koulujuttuja on kuitenkin paljon. Ainakin mun mielestä. Mulla piti olla kaksikin ulkomaanreissua tähän keväälle ja meinasin, että selviäisin hyvin koulujutuista niinä välipäivinä kun suomessa olisin ollut. En olisi selvinnyt😀. Ehkä tää koko tilanne oli vaan mun henkisen terveyden kannalta onni, koska en tosiaan tiedä missä välissä olisin koulujuttuja hoitanut. En koe olevani jäljessä, mutta haluaisin olla paremmassa tahdissa kurssien suhteen. Ehkä nyt vaan pitää hyväksyä viimeistään se fakta että oon yliopistossa ja asioita pitää alkaa priorisoimaan mitä opiskelee ja mitä ei, koska ihan kaikelle ei jää aikaa millään. Ainakaan kun itse en ole sellainen joka oppii ensimmäisellä lukukerralla asiat, vaan niitä joutuu tankkaamaan useampaan kertaan että uppoaa päähän.

Oon viettänyt paljon aikaa perheen kanssa, joka on ollut ihanaa. Kukaan ei ole vielä menettänyt järkeään, vaikka toistemme seurassa ollaankin 24/7. Ollaan tehty monta palapeliä, pelattu pleikkaria (retro playstation 2 tietysti) ja lautapelejä, katsottu leffoja ja ihan vaan hengailtu. Ihan parasta yhdessäoloa siis!

Tällä hetkellä pieni murheenkryyni on kesätyöt, joita voi ollakin että ei ole. Mut, kuten myös monet monet muut lomautettiin töistä. Mun piti tehdä kesätöitä Subissa jossa oonkin nyt koulun ohessa tehnyt töitä ja sitä ennenkin pari välivuotta. Saa nyt nähdä kuinka käy! Tiedän, että en todellakaan ole tässä tilanteessa ainut ja varmasti monella on huonompikin tilanne. Siksi en jaksa sen enempää murehtia vaan katsoa asioita siihen tahtiin kun niitä eteen tulee.

Töiden ohessa jännitän myös tän vuoden pääsykoetta. Oon päässyt seuraamaan koko pääsykoerumbaa todella läheltä opiskeluvalmentajana, joka on ollut ihanaa. Harmittaakin ihan super paljon jokaisen hakijan puolesta se, että perinteistä pääsykoetta ei tänä vuonna järjestetä. Ihan rehellisesti sanottuna en tiedä miten olisin itse viime vuonna selvinnyt tällaisesta pommista. Mua satuttaa ajatuskin ja tulee ihan kamala olo. Tsemppiä siis ihan jokaiselle tähän tilanteeseen ja muistakaa, että laskennalliset todennäköisyydet eivät ole sen pienemmät kuin aiemminkaan ja edelleen yhtä paljon porukkaa pääsee sisään kuin aiemminkin. Tää tän vuoden poikkeus voikin kääntyä onneksi sisäänpääsyn kautta, joten täysillä vaan päätyyn asti!

Ihanan keväistä ja aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille, niin se vaan on toukokuukin muutaman päivän päästä!☀️

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Kymmenen hyväksi todettua vinkkiä etätyöhön

Pitäisi tehdä etätyötä/-opiskelua, mutta tuntuu hankalalta. Mä itse en ole moneen vuoteen opiskellut kotona myöskään pääsykokeisiin lukiessa, koska keskittyminen ei säily millään. Jotenkin koti ei ole se mulle tehokkain paikka opiskella, koska erilaisia häiriötekijöitä on liikaa. En myöskään osaa vetää selkeää rajaa työlle ja opiskelulle, vaan opiskelun jälkeen vapaa-aikakin tuntuu erilaiselta kuin kirjastopäivän jälkeen. Mä oon joutunut tässä pohtimaan paljonkin kuinka saisin itseäni niskasta kiinni, koska kaksi isoa kurssia on vielä nyt keväällä edessä. Nyt tuntuukin, että pikkuhiljaa on alkanut saamaan rutiineita kotityöskentelyllekin, joten tässäpä mun hyväksi todettuja vinkkejä siihen!

1. Aamukävely/happihyppely. Mä oon tottunut siihen, että kävelen tai pyöräilen kouluun. Nyt kun aamupalapöydästä voisikin suoraan siirtyä opiskelemaan, niin päivä ei millään lähde käyntiin. Huijaamalla kroppaa ja käymällä ihan pienelläkin happihyppelyllä saan tsempattua ja opiskelut on päivän alusta alken tehokasta.

2. Pidä rytmit ja rutiinit normaalissa. Herää silloin kun heräisit normaalistikin arkiaamuina, vaikka voisit nukkua pidempään. Syö lounas samaan aikaan joka päivä kuten tekisit muuallakin. Lopeta työskentely myös illalla tiettyyn aikaan, että aikaa jää muullekin.
1585752439937m 3. Jätä puhelin jonnekin kauemmas. Mulla itsellä on jokin kumma juttu, että kotona opiskellessa kännykkä ei millään pysy poissa kädestä. Kirjastolla tai koulussa se helposti kuitenkin jää reppuun. Siksi oonkin yrittänyt, että jätän tietoisesti kännykän jonnekin niin kauas, että nousematta tuolista siihen ei yletä.

4. Vaihda vaatteet yöpaidasta ja kotivaatteista pois. Tämä nyt on varmaan aika selkeä juttu, mutta yks isoimmista tekijöistä itselläni. Mä oon todella saamaton kaiken suhteen jos yritän perus kotivaatteilla opiskella. Kun työt on hoidettu, voi taas vaihtaa rennompaa päälle. Tästä tulee kanssa se fiilis, että on skarpimpana sen opiskeltavan ajan ja sitten pääsee taas rentoutumaan.

5. Suunnittele tarkasti kuinka kauan teet töitä/opiskelet. Jos aamulle ei ole aikataulua, opiskelun aloitus venyy helposti kauaskin. Myöskään jos en suunnittele tarkasti kuinka monta tuntia pyrin päivässä opiskelemaan tai mitkä asiat haluan keritä käydä läpi, niin aivan varmasti saan aikaiseksi vähemmän.

6. Yritä tehdä työskentelypisteestä viihdyttävä ilman suurempia häiriötekijöitä. Lisäksi työskentelypisteen sijoitus on tärkeää. Mulla itselläni on aina ennen ollut opiskelupiste ikkunan edessä, paitsi nyt. Oon huomannut, että nyt kun tietokoneen takana on vain tyhjä seinä, ei tule haaveiltua ollenkaan vaan ajatus on koko ajan olennaisessa. Tämän lisäksi opetusvideoita katson välillä seisoen ja samalla esim. venytellen hartioita ja se on kyllä toiminut. Sellainen levottomuus istumisesta häviää samantien.

7. Älä napostele vaikka sitä olisi tarjolla. Helpommin sanottu kuin tehty. Mä itse pyrin syömään vain ja ainoastaan taukojen aikana, mutta vesipullo on jatkuvasti kädessä. Se ehkä viekin multa sellaisen napostelun tarpeen pois.
IMG_4292m
8. Pidä taukoja tasaisesti, mutta älä ala tekemään mitään suurempaa. Mulle itselle taukojen suunnittelu on hankalaa kuten aiemminkin sanoin, koska hyvässä opiskeluflowssa haluan opiskella vähän pidempään. Yritän kuitenkin havaita väsymyksen nopeasti ja silloin aina pitää tauon.

9. Edelliseen liittyen, yritä pitää tauot samaan aikaan muiden perheenjäsenten kanssa jos heitä samassa asunnossa asuu ja työskentelee. Mulla porukoiden luona oon huomannut tän toimivaksi, koska pienikin häslinki ja puheen äänet häiritsee mun keskittymistä aika paljon.

10. Taas aasinsillalta edelliseen liittyen: radio. Vaikka perheenjäsenten äänet mua häiritseekin, niin hiljaisella olevan radion oon huomannut hyväksi jutuksi. Tasainen puheensorina tai hiljainen musiikki saa mut rauhottumaan ja keskittymään opiskeluihin tosi hyvin.

Jospa näistä edes joku olisi ollut sulle sellainen, mitä voisit kokeilla. Näissä nyt ei ole mitään oikeaa ja väärää, vaan ihan pelkästään kokeilemalla erilaisia tapoja voi löytää ne omat tavat. Nyt onneksi kevättä on vielä reilusti jäljellä ja hyvin kerkiää löytää ne omat tavat ja saamaan rutiineista kiinni!😊

keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Mistä asioista voin olla onnellinen?

Sanotaanko näin, että nämä pari viimeistä viikkoa ei ole mennyt kuten olisin kuvitellut (tai kuten kukaan olisi kuvitellut). Kaikki suunnitelmat ovat menneet uusiksi ja muutenkin tuntuu, että monikaan asia elämässä ole tällä hetkellä omissa hyppysissä. Vaikka mä en koekaan itseäni miksikään positiivisuuden perikuvaksi, niin tällä hetkellä ajattelin olevan hyödyksi miettiä niitä hyviä asioita joista olla onnellinen ja kiitollinen.

Läpi mennyt ruotsin (!!!) sekä VERHE:n kurssi (verenkierto, hengityselimistö ja nestetasapaino), josta saattaa jopa tulla mun eka vitonen jos pisteet pyöristyy mun eduksi. Mä kauhistelin jo pääsykokeisiin lukiessa sitä, että koulussa tulee olemaan myös paljon monivalintatehtäviä tenteissä kun ne oli selkeästi mun heikkous jo pääsykokeessa. Ja kyllähän niitä on ollutkin, kaikki meidän tentit tähän mennessä on ollut (lähes) kokonaan monivalintaa. Ainakin niissä on ollut pakko kehittyä ja onneksi tekemällä oppii.
IMG_4250m
Kaikki ne hömppäohjelmat jotka alkaa näin keväällä. Melkein joka ilta tulee joku ohjelma, joka vetää telkun ääreen. 

Palapelin tekeminen. Me ollaan tässä tylsyyksissämme tehty nyt 1000 palan palapeliä, jonka parissa aika vierähtää ihan uskomattoman nopeesti. Kyllä sitä vaan on ihminen innoissaan pienistä onnistumisista kun saa pari palaa paikoilleen! Mä ihan motivoiduin ja otinkin tavoitteeksi, että haluan vielä joskus saada kasattua jonkun super ison, usean tuhannen palan palapelin🤩.

Perhe. Mä oon ollut nyt Jyväskylässä jo jonkun aikaa perheen luona, koska meillä on nyt kaikki loput kurssit etänä. Vaikka toisten naamat saattaa alkaa jossain kohtaa ottamaan päähän, niin kyllä mä silti nautin tästä ajasta. Tuskin samanlaista tilannetta enää koskaan tulee, että kaikki työskennellään kotoa käsin ja ollaan keskenämme 24/7, erikoisia aikoja!

Puhtaat ja kuivat kadut, jotka on varma kevään merkki! Tuulitakissa pärjää ulkona hyvin ja autossakin tulee kuuma jos aurinko paistaa.

Koulu. Vaikka hakkaankin päätä seinään aika useasti koulujuttujen kanssa, varsinkin juuri ruotsin, niin oon mä silti joka päivä onnellinen siitä, että saan opiskella kohti lääkärin ammattia. Opiskeluista tulee helposti itsestäänselvyys, vaikka sitä se ei todellakaan ole. Aina välillä on hyvä muistutella itselleen, että nää kaikki asiat mitä nyt teen vie kohti työelämää ja juuri sitä työtä, jota oon jo pitkään haaveillut tekeväni. Tällaisina hetkinä sitä miettii kun terveydenalan ammattilaiset ahertaa, että vitsit miten hienoon ja merkitykselliseen ammattiin mä oon valmistumassa.

Uusi työpöytä, jonka ostin omaan huoneeseeni tänne Jyväskylään. Se, että kirjastoon ei pääse opiskelemaan, on mulle aika hankalaa. Keskittyminen on vaikeampaa ja opiskelumotivaatiokin koki pienen kolauksen näin kotioloissa opiskellessa. Uusi oma työpiste on kuitenkin kasvattanut taas motivaatiota ja oon jo pikkuhiljaa päässyt rutiineihin kiinni. 
IMG_4182 2m
Lämpimät, siskon paistamat sämpylät aamupalaksi. Tai no, oikeastaan välipalaksi. Mä olin kerinnyt jo jonkin aikaa tänään opiskelemaan aamulla, kun sisko kutsui pienelle brunssille. Opiskelut jatkuikin sitten entistä paremmalla energialla! Ehkä mä kuitenkin oon enemmän kiitollinen siskosta kuin niistä sämpylöistä, heh😀

Luontodokumentit. Meidän jokailtainen suosikki heti hömppäohjelmien loppuessa. Harmi vaan, että niiden tekeminen on vaikeaa ja kallista (tai oletan näin), niin me ollaan ihan kohta kaikki mahdolliset jo kertaalleen katsottu monista suoratoistopalveluista ja Yle Areenasta eikä uusia dokumentteja ihan kovin nopeaan tahtiin tule. 

Ystävät. Mulla on aivan ihania ystäviä Kuopiossa, mutta onneksi myös Jyväskylässä. Vaikka en olekaan pystynyt nyt tietenkään sen suuremmin ketään näkemään, niin onneksi puhelinkin on keksitty. Nyt kun elämässä tapahtuu kaikenlaista ja ei niin mukaviakin juttuja, niin oon vaan super kiitollinen siitä, ettei asioiden kanssa tarvitse jäädä yksin ja aina on ystäviä joiden kanssa jaetaan samat ajatukset. 

Ihanan keväistä loppuviikkoa jokaiselle 💛

torstai 19. maaliskuuta 2020

Miksi juuri Kuopion lääkis?

Nyt kun yhteishaku eilen aukesi, niin tää postaus on ajankohtainen. Avaan mun mielipiteitä Kuopion lääkiksestä ja Kuopiosta kaupunkina, jos tämä auttaisi edes jotakuta valitsemaan kaupunkia. Idea lähti kun vastailin Instagramissa Kiaran (@kiara.utu) kysymyksiin, joista hän kokoaa eri kaupungeista tietopaketit. Mulla kuitenkin tuli niin paljon ajatuksia näistä, että riittää ihan postaukseksi asti. Joten tässäpä tulee!

1. Miksi valitsin juuri Kuopion?
  • Suurin syy oli, että Jyväskylä ja kotikoti oli lähellä. 
  • Lisäksi houkutteli se, että Kuopio on suunnilleen saman kokoinen kaupunki kuin Jyväskylä missä oon koko elämäni asunut ja ajatus muutosta tuntui kotoisalta. Halusinkin kotiutua nopeasti ja tiesin, että Kuopioon se on mahdollista. Tamperetta mietin myös, mutta sympaattisen Kuopion maine sai mut sen puolelle. 
  • Toki myös alhaisemmat pisterajat löi lukkoon muut ajatukset ja Kuopioon haun; kaikki mun keksimät asiat oli siis positiivisia!  
IMG_0227m
2. Millainen kaupunki Kuopio on elää? Asumiskustannukset, harrastusmahdollisuudet jne.
  • Kaikki on lähellä. Vaikka asuisi vähän kauempana kaupungin laidalla, on silti lyhyiden matkojen päässä yliopistosta/keskustasta. Eli jos haluaa säästää asumiskustannuksissa, niin voi hyvin miettiä asuntoa vähän kauempaa esim. 4-5km päästä yliopistosta ja silti kouluun pääsee hyvin pyörällä tai bussilla. 
  • Kaupungin eri alueet ovat erilaisia hyvällä tavalla. Joka alueella on omat plussansa eli minne tahansa muuttaakin, niin mikään alue ei ole huono. Plussana voi olla hyvät kulkuyhteydet, hyvät ulkoilumaastot tai sijainti koulun lähellä. Toki Kuopiossakin on kauempana olevia asuinalueita, mutta keskustan ja koulun läheisyydessä on tosi paljon erilaisia alueita, joissa opiskelijoita asuu.
  • Mä itse maksan saunallisesta ja parvekkeellisesta yksiöstä Kuopion satamassa 600e plus vesi, mitä pidän kohtuullisena hintana. Sitä luokkaa ne taitaa satamassa/keskustassa olla. Halvemmallakin tietysti saa saunatonta, parvekkeetonta, pienempää, keskustan ulkopuolelta jne. Syksyllä oli haastavaa löytää mieluista yksiötä, mutta toki se taitaa silloin olla ongelma joka paikassa. Pitää olla kärsivällinen, vaikka tuntuisi ettei hyvää asuntoa löydä millään. Näin jälkikäteen on huomannut, että niitä ihania kämppiä on kyllä paljon vaikka Kuopio vähän pienempi kaupunki onkin.
  • Harrastusmahdollisuuksia on paljon, käytännössä kaikki perus harrastuspaikat löytyy keskustan tuntumasta, maastot hiihtoon ja luonnossa lenkkeilyyn sitten Puijonlaaksosta. Itse lähinnä käyn kuntosalilla tai lenkillä, se onneksi onnistuu missä vain.
  • Sykettä  -korkeakoulun liikuntatoiminta on tosi hyvä juttu, sen kautta pääsee ryhmäliikuntoihin, kuntosalille, höntsäsählyyn/-futikseen yms. tosi helposti vain mobiilisovelluksen kautta ilmoittautumalla. Maksaa vain 66e/lukuvuosi!
3. Millainen yhteishenki koululla, tapahtumissa ja muissa yhteisissä jutuissa?
  • Tosi hyvä yhteishenki. Mä itse en kaikkiin tapahtumiin tai pippaloihin ole mennyt, mutta niihin suurimpiin joo. Niistä oon tykännyt kyllä paljon ja erityisesti oon huomannut sen, ettei ketään jätetä ulkopuolelle. Se, että mä en ole jaksanut kaikissa käydä on vaan mun omaa laiskuuttani, ei sitä etteikö niissä olisi kiva käydä tai mua sinne otettaisi mukaan. Kaikkeen pääsee kyllä mukaan ja hauskaa tulee olemaan. Myös koululle on aina tervetullut olo hyvän yhteishengen vuoksi.
  • On todella paljon erilaisia kerhoja ja harrastusmahdollisuuksia ainejärjestön kautta jos niiden toimintaan haluaa lähteä mukaan. Jokaiselle löytyy ihan varmasti oma paikkansa ja toimintansa ja toki sitä kautta pääsee tutustumaan paljon myös muihin vuosikursseihin!
4. Preklinikka/klinikka jako, milloin preklinikka loppuu ja milloin klinikka alkaa?
  • Preklinikka loppuu kakkosen jälkeen, eli klinikkaa on 3-6 vuodet. Aiemmin mietin, että en tiedä onko aikainen klinikka kiva juttu, koska tykkään niin paljon myös teorian opiskelusta. Nyt kouluun pääsyn jälkeen en malta odottaa klinikkaa. Paljon on asiaa opittavana ennen sitä, mutta on kiva, että klinikka alkaa jo heti kolmosen alussa. Mä oon kuulopuheiden perusteella ymmärtänyt, että muissa kaupungeissa alkaa joko samaan aikaan tai myöhemmin, mutta ei ainakaan aiemmin.
5. Millaista opetus on preklinikassa?
  • Mä oon tykännyt ihan todella paljon meidän opetustavoista. Luennot ei ole lähtökohtaisesti pakollisia, vain pari tähän mennessä on ollut ja ne on ollut sellaisia, että muutenkin olisin mennyt, eli syystäkin pakollisia. Luentojen lisäksi on ryhmäopetuksia ja harkkoja. Ryhmäopetukset on kooltaan huomattavasti suurempia kuin harkat, RO-koot noin 50 henkeä ja HA-koot noin 15 henkeä. 
  • Ryhmäopetuksissa saadaan tehtävät etukäteen tietystä aiheesta, joita sitten pienissä pöytäryhmissä käydään lävitse. Lopuksi pieni testi, jolla voi korottaa omaa kurssin loppuarvosanaa. 
  • Harkat on käytännön harjoituksia, joita on kurssista riippuen enemmän tai vähemmän. Tuki- ja liikuntaelimistön harkoissa esim. avattiin possun polvi ja verenkiertoelimistön kurssilla otettiin toisiltamme EKG, avattiin possun sydän ja harjoiteltiin erilaisilla neuloilla laskimoverinäytteen ottoa perinpohjaisesti. Eli käytännössä on päässyt tekemään heti ykköseltä asti paljon enemmän kuin kuvittelin! 
  • Kaikki on järjestetty tosi hyvin ja kokonaisuus on selkeä. Kaikkeen paneudutaan huolellisesti ja tuntuu, että opettajat tietää tasan tarkkaan mitä tekevät. Muutenkin opettajat on ihania ja aidosti haluaa auttaa. On tullut tunne, että opettajat on ”samalla tasolla” oppilaiden kanssa ja asioista keskustellaan yhdessä pohtien, ei mitenkään opettaja auktoriteettiaan liikaa käyttäen. Koska klinikan opetuksesta en tiedä, niin siitä voi lukea lisää esimerkiksi Kiaran instagramista muiden vastausten perusteella kun hän niitä julkaisee😊
24 IMG_9906m
6. Onko PBL vai ei? Millä tavoilla opiskellaan?
  • Vähän kerroinkin jo opiskelutavoista edellisessä kysymyksessä, mutta tosiaan Kuopiossa ei ole PBL:ää (problem based learning). Mä oon tykännyt tästä systeemistä todella paljon. Meillä kuitenkin ryhmäopetuksissa paneudutaan erilaisiin kliinisiin tapauksiin paljon, eli niitäkin pääsee pohtimaan. Ensin opettelee itse asian, sen jälkeen tekee RO-tehtävät, joissa pääsee soveltamaan opittua tietoa käytännössä erilaisten potilastapausten kanssa ja sitten vielä keskustelee omista vastauksistaan ja näkemyksistään muiden kanssa. Kaikissa ryhmäopetuksissa potilastapauksia ei ole, mutta aina kun aihe liippaa käytäntöä läheltä niin silloin on.
  • Muutenkin oon tykännyt todella paljon ryhmäopetuksista, koska niissä oppii aina paljon uutta ja saa varmuutta omasta osaamisesta sekä varmuuden siitä, että opiskelee oikeita asioita. RO-tehtävät antaa tosi hyvän suunnan tärkeimmille kurssin asioille. Lisäksi ryhmäopetuksissa pöytäryhmät vaihtelee joka kerralla, eli pääsee tutustumaan tosi paljon uusiin ihmisiin.
  • Ryhmäopetuksia on noin kerran viikossa, harkkojen lukumäärä vaihtelee kurssin mukaan noin 2-7 harkan välillä per kurssi ainakin tähän mennessä. Luentoja on vähän enemmän, pari kertaa viikossa. Näiden lisäksi sitten tottakai omatoimista opiskelua, juurikin mm. RO-tehtävien tekemistä, uuden aiheen opiskelua, kertailua jne.
7. Opiskelijakampus, asuuko opiskelijat lähellä/kaukana ja miten kouluun kuljetaan?
  • Tästäkin mainitsin vähän jo aiemmin, mutta itse kuljen kouluun talvisin kävellen (n. 3km) ja kun pyöräily onnistuu niin pyörällä. Tuo ei ole yhtään liian pitkä matka mun mielestä vaan pieni ulkoilu aamuin ja iltapäivisin tekee pelkästään hyvää. Bussikin menee ihan oven edestä yliopistolle pari kertaa tunnissa sekä keskustasta, n. 400 metrin päästä jatkuvasti. Bussia oon muutaman kerran käyttänyt kaatosateessa tai kipeänä ollessa. Muutenkin mun mielestä julkinen liikenne on hyvää ja se on huomioitu opiskelijaystävälliseksi. Vuoroja on esim. lisätty aamulle ennen klo. kahdeksaa. 
  • Musta tuntuu, että opiskelijoita asuu tosi hajautetusti ympäri Kuopiota. Varmasti 6 vuoden aikana monet valuu kohti yliopistoa ja keskussairaalaa, mutta montaakaan huonoa asuinaluetta ei ole. Kuten aiemmin sanoin, kaikissa on omat hyvät puolensa. 
  • Pyörällä kulkee suurin osa kouluun myös talvisin, bussilla ja kävellen sitten suurin osa lopuista. Omilla autoillaan kouluun tulee mun ymmärtääkseni tosi harva.
8. Millaiset opetustilat? Onko kaikki lähekkäin?
  • Opetustilat on tosi hyvät ja viihtyisät. Meillä on omat itseopiskelutilat jonne pääsee myös yliopiston ollessa suljettuna omalla kulkulätkällä, joka on super hyvä juttu ja oon sitä paljon hyödyntänytkin.
  • Kampukset on tosi lähellä toisiaan ja myös KYS on ihan vieressä. Ei todellakaan pitkiä välimatkoja opetustilojen välillä. 
  • Luentosaleja on paljon erilaisia ja nimenomaan tuo oma itseopiskelutila on suuri plussa. Siellä on käytössä anatomisia malleja, paljon kirjoja sekä monia luokkia ja hiljainen tila, joista voi valita itselleen sopivan missä haluaa opiskella.
4BBDEF86-34E2-43A4-B96A-9955F13B9A81
9. Miten olen viihtynyt?
  • Oon viihtynyt ihan super hyvin ja harmittaakin, että nyt tämä fuksivuosi saattoi olla tässä. Tunsin heti olevani kotona kun Kuopioon muutin niin kaupungin kuin koulunkin osalta. Koulu on mun mielestä ihana paikka olla sekä kaupunkina Kuopio on mulle just hyvä. En todellakaan vaihtaisi muualle. Oppilaita tulee Kuopioon ympäri Suomen ja oman kaveriporukkansa löytää aivan satavarmasti. Mitään aiemmin kuulemaa ylimielisyyttä tai muuta en ole nähnyt sitten yhtään, vaan mun mielestä Kuopiossa on ihanan maanläheinen ja rento yhteishenki. Siellä on hyvä olla😊
Toivottavasti tästä postauksesta oli edes jollekin hyötyä ja sai vähän kuvaa siitä, millainen kaupunki Kuopio olisi opiskella!

Rentouttavaa loppuviikkoa jokaiselle💛