keskiviikko 1. elokuuta 2018

Mitä kuuluu?

No heippa taas! En edes viitsi sanoa pitkästä aikaa, koska tää on jo liian pitkän aika sille. Mun elämässä on viimesen vuoden aikana tapahtunut niin paljon isoja juttuja ja muutoksia, että mun blogiin kirjoitus on valitettavasti ollut niistä se viimeinen johon energiaani käytän. Nyt viime kuukausina mulla on oikeesti ollut ikävä kirjottaa ja jakaa kuulumisia, joten why not? 

Tää postaus tulee pitämään sisällään mun kuluneen vuoden pääpiirteittäin. Mä tuun kertomaan teille vielä lisää joistain kohokohdista, jota odotan innolla!
IMG_0006m IMG_6442
Ihan ekana voisin mainita, että mä valmistuin lukiosta keväällä 2017. Neljä vuotta siihen kului kun urheilin pääasiassa koko lukioajan. Kirjotin semmoset perus hyvät paperit, mutta eipä mun lukumäärillä tai lahjakkuuksilla mitään ällän riviä haalita. Eli suoriuduin ehdottomasti omalle tasolleni ja oon ylpeä mun papereista. 
IMG_0838
Kävin istumassa samana vuonna lääkiksen pääsykokeet Helsingissä. Ja nimenomaan istumassa, koska ainut mihin kynää kulutin oli oma nimi ja yks bilsan tehtävä. Lähdin salista heti kun kehtasin yhden pojan perässä joka meni ilmeisestikin samalla taktiikalla mun kanssa. Mä hain siks Helsinkiin, että mun oli sieltä mahdollista löytää ilmanen yösija edelliseks yöks, en sen kummempia pohtinut sen suhteen. Mihinkään muualle en hakenut, koska tiesin viettäväni välivuoden.

Mä sain töitä heti kirjotusten jälkeen Subwaylta ja syksyllä ylennyin vuoropäälliköksi. Tää on ollut mulle ihan unelmatyö tähän asti etenkin kun meidän työporukka on mahtava. En mä loppuikääni tätä tekis, mutta tähän elämän vaiheeseen ihan tosi loistava.
Snapseed 4
Mä päätin heti 2017 pääsykoepäivänä, että haluan lääkikseen. Se on ollut mun haave jo lukioaikoina, mutta en ikinä uskaltanut sitä sen enempää miettiä, koska en mikään luonnonlahjakkuus ollut kuitenkaan ja vapaa-aikani kulutin urheillessa. Mä siis luin koko syksyn ja kevään pääsykokeeseen ja tein kokoaikaisena töitä. Keväällä tosin vähän vähemmän.
G0711874
Syksyllä pääsin lomalle Espanjaan perheen ja poikaystävän Jirin kanssa. Se oli niin ihana reissu ja loma. Varsinkin viime kesän jälkeen oli ihana nähdä aurinkoa ja tuntea lämpöä. Tästä pääsettekin lukemaan vielä lisää vähän myöhemmin.

Pääsykoepäivä tänä keväänä tuli ja koe meni huonosti, mainittakoon se heti tähän väliin. Tiesin heti poistuessani salista että ei ollut mun koe eikä päivä. Tiesin myös, että mun lähtötasolla ja vuoden lukemisella saa osua kysymykset nappiin ja mun vahvuuksiin että pääsisin sisään. Suurin osa kysymyksistä koski nimenomaan mun heikkouksia, eikä mun vahvuuksista ollut yhtäkään isoa tehtävää. Harmitti, mutta ei niin paljon kun se, että olis ollu just mulle tehty koe enkä silti olis päässyt. Eli siis en päässyt sisään. Eipä se ihan hirveesti jäänyt ja yllätyinkin kuinka paljon mä pisteitä sain vaikka jätin useemman tehtävän tyhjäksi. Eli todella hyvillä fiiliksillä ens vuoteen. Mä olisin päässyt bioteknologialle Tampereelle vaikka en pääsykoekirjaa lukenutkaan, mutta koska tiedän haluavani lääkikseen, niin en sitä paikkaa ottanut vastaan. Hyvää harjotusta oli silti käydä sekin koe tekemässä! 
IMG_0874
Palasin Nizzan lomalta pari viikkoa sitten, jossa oltiin siskon ja äidin kanssa. Oli ihanaa päästä tuulettumaan edes hetkeksi, kun pääsykokeen jälkeen oonkin tehnyt töitä tosi paljon. Nizzan reissustakin tulossa omaa postausta vielä!

Ainiin ja se isoin juttu vielä! Me muutettiin Jirin kanssa omillemme viime kuun alussa. Muutettiin ihan Jyväskylän sisällä, eli asuinkaupunki ja näin ollen esim kaveripiirit ei pääse muuttumaan. Se on mulle tosi ihana juttu, koska omilleen muutto on kuitenkin niin iso asia. Kaikki on sujunut hyvin nyt ekan kuukauden ajan ja koti alkaa tuntua jo kodilta :)
IMG_9753 2
Mites urheilu? Se kiinnostaa varmasti tosi monia mun blogin lukijoita. Mä jätin valitettavasti urheilut viime kesänä. Edelleen mä haaveilen, että pääsisin joskus takasin. Mun oli pakko (ja on edelleen) yrittää priorisoida asioita ja sen perusteella tehdä päätöksiä. Syksyllä kun lopullisen päätöksen tein, mä olin töissä n. 35h/vko ja luin vapaapäivinä 6-8h sekä työpäivinä 3-5h riippuen työvuoroista. Siitä kun laskee, ei treeneille jäänyt paljon aikaa. Etenkin kun en halunnut ''vaan harrastella'', vaan mulle oli tosi tärkeää, että panostan 100% jos kerran urheilen. Vaihtoehto oli, että jättäisin työt (koska lukemisten jättäminen ei ollut vaihtoehto), mutta mulle oli niin tärkeä saada itse omaa rahaa ja mä vielä tykkään mun työstä niin paljon. Siksi mä valitsin työt ja lukemisen. Tässä mä punnitsen harva se päivä että olisko mulla aikaa ottaa kolmas pala tähän palapeliin, mutta se jää nähtäväksi!
IMG_0498
Tiivistettynä näin vietin mun viime vuoden. Sinällään mulle ei oo väliä, että millon pääsen kouluun tai millon mä valmistun ammattiin. Mä en stressaa siitä, että minkä ikänen oon kun mun ''elämä alkaa aikuisena'' ja pääsen työelämään. Mulle tärkeempää on, että mä kasvan ihmisenä ja pääsen elämässä eteenpäin joka vuosi. Se, että luin käytännössä koko lukion kemian, bilsan ja fysiikan vajaassa vuodessa lähes nollatasolta ja silti pääsin tosissani yrittämään kokeeseen, on jo tosi iso juttu mulle ja mun pitää olla ylpee itestäni. Se, että me muutettiin omillemme tuo taas uutta tälle vuodelle. Kunhan elämässä tapahtuu jotain isoja tai pieniä juttuja, mä oon sillon mun elämään tyytyväinen. Sillon mä pääsen eteenpäin enkä junnaa paikallani. Ja se on oikeesti tärkein ja pitää elämän mielekkäänä.

Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

2 kommenttia:

  1. Nimetön8/05/2018

    Oli jotenki nii kiva lukee tätä postausta. Sain itse valkolakin tänä keväänä ja väli vuosi on tiedossa,se jos mikä on aiheuttanu päänvaivaa,koska en tiiä miten kuluttaisin välivuoden ja oon stressanu ku moni tuttu pääsi opiskelee,mut itelle ei koulupaikkaa auennut. Sun asenne välivuoteen ja pääsykokeisiin oli niin rento, että se kyllä tarttui,opiskelemaan kyllä ehtii! Tsemppiä sulle jo ensi vuoden pääsykokeisiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti! Mun mielestä ihan turhaan stressataan siitä, että pitäisi saada koulupaikka heti lukion jälkeen. Tietysti ei sekään huono vaihtoehto ole, mutta musta välivuosi on ihan yhtä hyvä. Mulle itselleni ensimmäinen välivuosi oli luojan lykky, koska mä pääsin ihan rauhassa tienaamaan rahaa ja opettelemaan ns. normijuttuja arjessa, ja tietysti opettelemaan ahkeraa opiskelua jota yliopistossa tarvitsee. En mä tietenkään montaa välivuotta toivo, mutta ei maailma niihin kaadu. Välivuosina kerkeää tehdä ja kokea paljon sellasia asioita, joita ei myöhemmin opiskellessa ja töissä kerkeä. Kiitos kommentista ja tsempeistä ja tsemppiä sullekin välivuodelle ja ens vuoden hakuihin! Asiat menee kuten niiden kuuluu mennä :)

      Poista